Langoittamisen sietämätön vaikeus

Otsikko on harhaanjohtava. Ompelukoneen, saumurin tai peitetikkikoneen langoittaminen ei oikeasti ole vaikeaa, mutta silti se on monelle suurin este ompelun aloittamiselle. Itse mietin asian monesti langat edellä. Jos koneet on langoitettu punaisilla, silmäilen punaisten kankaiden pinoa. Jos taas vaihdan pääntien kanttausta varten peittariin vihreät langat, mietin mitä muuta voisi kantata vihreällä.

Tällä kertaa koneet oli langoitettu valkoisilla langoilla, ompelukuume vaivasi, käytettävissä vain vähän aikaa. Raks, raks. Kaivoin esille ompelukaverin jämäpussista kulkeutuneen collegepalan, toisenkin, ja esikoisen laatikosta shortsit. Leikkasin vapaalla kädellä shortsin yläosaa ja pituutta hyödyntäen kappaleet. Surrur, surrur. Tuntia myöhemmin henkarissa roikkui, silitettynä (!!!), hame.

Ihan näin spontaania ei touhuni yleensä ole. Tavallisesti nysvään, vertailen, mittailen ja yhdistelen kaavoja ihan tavallista trikoopaitaa varten. Hauskaa huomata, että minusta on myös tällaisiin "pikatoimituksiin"!

Valkoista.

Valmis! Hame kokoa n. 128/134.

Ensimmäistä kertaa ompelin merkin kiinni koneella.

Takakappale harmaata collegea.

Pöllöcollegesta jäi juuri pala pikkusiskolle n. 98-senttiseen hameeseen. Leikkasin sen kaupan hametta mukaillen jo valmiiksi odottamaan.

Tervetuloa oivaltavaa-ompelusten pariin!

On oikeastaan pieni ihme, että vasta nyt kutsun teitä ompelublogini pariin. Bloggaamista olen joskus jo harrastellut ja ommellutkin omiksi tarpeiksi hyvän tovin. Ehkä se on se täydellisyyteen pyrkivä luonne, joka tämän blogin on pitänyt suunnitteluasteella tähän asti.

Oivaltavaa, miksi? En varmasti ole ompelupiirien luovin enkä kekseliäin, mutta silti koen oivalluksen olevan olennaisen osan ompeluksiani. Kierrätän käytettyjä vaatteita, hyödynnän jämäpalat ja tilkut, yhdistän uutta ja vanhaa. Välillä hankin Facebookin kangaskirppiksiltä muiden ylijäämäkankaita ja sijoittelen niitä pipoiksi, hihoiksi ja taskuihin kuin palapelin paloja. Toisen roska on toisen aarre - pätee myös omassa ompeluhuoneessani. Toki välillä tarvitaan paita. Silloin ommellaan paita eikä sen kummempaa. Tätä kaikkea lupaan blogini tarjoavan.

Pitkäksi venähtänyt perhevapaa ja paikkakunnan vaihdos vapaan aikana pakottaa minut tällä hetkellä etsimään sitä oman elämäni oivallusta. Odotellessa ompelen itseni - onnellisemmaksi?

Tervetuloa lukemaan!

Marianne