Näytetään tekstit, joissa on tunniste paita. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paita. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. tammikuuta 2016

Punaista ja mustaa uuteen vuoteen

Innostuin ompelemaan punaista ja mustaa koko porukalle. Jouluvaatteiksi nämä eivät ehtineet, sillä ompeluaikaa irtosi vasta välipäivinä, mutta kelpasihan näillä lähteä uudenvuodenjuhliin mummilaan.

Materiaaleissa näkyy kyllä tämän hamsterin luonne: yksi on tyttären löytö ompeluryhmän kangasvaihtareilta, toinen Majapuun Kankaiden Yön yllätyspussista ja kolmas PaaPiin Emakkopussista. Lisäksi vähän harmaanmustaa yksiväristä Poppanavakasta ja punaista resoria, ja trio on valmis!

Hymyä!


















Esikoisen mekkoon on hyödynnetty Ottobren (6/12) Sulka-kaavaa. Koko on 128 tai 134. Olen siitä aiemmin kopioinut vain yläosan kellohelmaiseen mekkoon ja muokannut tuolloin hihan puolipituiseksi. Nyt piirsin vapaalla kädellä hihan pitkäksi ja yläosan pituuden muokkasin käyttäjän mukaan. Vastaa aikalailla siis alkuperäistä kaavaa nyt. Muutaman sentin olisi saanut vielä paitaosa olla pidempi, mutta hyvä se on noinkin. Alaosaan rypytin framilonilla vähän vajaan täysleveyden Maya-kuosista trikoota, jonka tyttö siis itse bongasi kangaskahveilla.

Sopiva sekä farkkujen, legginssien että sukkahousujen kanssa.

Isot tytöt saavat merkin helmaan.


















Ennen joulua tilasin PaaPiilta Emakkopussillisen yllätyskuoseja ja joukosta löytyi myös punaista Herttainen-trikoota. 2-vuotias kuopus ihailu isosiskon "paitaa ja hametta" ja tilasi samanlaisen. Vähän arkailin mustan yläosan kanssa, mutta lopputulos on kyllä itsellekin ihan mieleinen. Tässä yläosan kaava Ottobren (1/2015) Peplum koossa 98 ja alaosa suora, framilonilla rypytetty kaitale.

Portaikko on jo tuttu poseerauspaikka.
Ja isosiskolta mallia!


















































Meidän 4-vuotias poika on ollut herkkää mallia, jolle hirviöt, dinosaurukset ja muut ovat olleet aivan liian hurjia. Nyt ovat kuitenkin alkaneet vähän monsterit sun muut kiinnostaa. Syksyllä Majapuun yllätyspaketin Lohis-trikoo tuntui vielä liian pelottavalta, mutta nyt siitä pitikin sitten jo saada paita. Ja sehän sopi, sillä ainakin omasta mielestäni paita täydentää hienosti kolmen punamustan vaatteen sarjan. Kaavana Raide (Ottobre 6/12). Olen siirtynyt tässä kokoon 122, mutta vielä jättänyt sentin, pari pituudesta pois.

Tässäkin vähän poseerauksen elkeitä.

Pienemmille laitan lapun niskaan pukemista helpottamaan.










































Näiden ompelusten myötä oikein hyvää uutta vuotta kaikille!

tiistai 20. lokakuuta 2015

Samistelua

Sisarusten pukeminen samanlaisiin vaatteisiin jakaa varmasti mielipiteet. Meillä lapset ovat ne, jotka ensisijaisesti haluavat samanlaista kuin siskolla tai veljellä on. Itse ommellen samistelua on itse asiassa hauska toteuttaa, koska samasta kankaasta voi halutessaan synnyttää erilaista vaatetta. Kaupan valikoimilla ei niinkään.

Noshin sini-vihreä raitatrikoo on aikanaan tilattu nimenomaan esikoistytärtä ajatellen. Hän kun on anti-pinkki, lempiväreinään sininen, keltainen ja vihreä. Resorikin on Noshilta ja siitä syystä väri täsmää tismalleen, Metristä trikoota riitti juuri noin 134-senttiseen mekkoon ja 122-senttiseen paitaan. Pieni pipopala taisi jäädä yli.

Esikoinen toivoi kapeaa mekkoa tai tunikaa. Talven lähestyessä tällainen nakinkuori on itse asiassa aika kätevä, kun ei tarvitse helmoja sulloa ulkohousuihin. Kaavapohjana tässä Raide-paidan kaava (OB 6/12) koossa 128 cm. Jotenkin ison tytön vaate, ja niin kai tokaluokkalaisella jo välillä kuuluukin olla!

Näin poseerataan!

Yksinkertaisen mekon yksityiskohtina vyönlenkit ja vyö.









































Pojan paidassa kaavana myös samainen Raide, se tuntuu istuvan hyvin. Tosin nyt siirryin kaavassa jo seuraavaan kokoon 122 cm ja muokkasin pituuden ja hihanpituuden käyttäjälle passeliksi. Edellinen koko tästä kaavasta alkoi jo kinnata hartioista, vaikka muuten 116-senttiset vaatteet ovat hyvinkin sopivia.

Etukappaleen katkaisin yläosasta kahteen osaan ihan siitä syystä, että kangas ei millään riittänyt. Loppujen lopuksi syntyi kiva jippo muuten yksinkertaiseen paitaan. Nyt voi jo sanoa, että tarkoituksella tehty, eikö?

Iloinen uudesta paidasta.


















Voisin tässä yhteydessä vielä vilauttaa yksityiskohdan pojan housuista, vaikka työtapaturman vuoksi niistä ei sen enempää. Menin leikkaamaan housut kohtisuoraan langansuuntaan, minkä tarkkasilmäinen huomaa myös seuraavasta kuvasta. Onneksi joustocollege joustaa myös pystysuuntaan ja housut ovat täysin käyttökelpoiset. Joka tapauksessa täydellinen pari paidalle!

Vihreät yksityiskohdat housuissa.

Kuvaussession satoa.

Pikkusisko ei ihan mätsää, mutta on menossa mukana silti!