Amerikkalainen Halloween on näköjään nostanut päätään myös Suomessa. Marketit ja jopa vaatekaupat ovat ottaneet krääsää ja asustetta valikoimiin, mutta amerikkalaisen tavan karkkivaikeppostelua ei ainakaan meidän kulmillä vielä ole.
Oma jälkikasvu ei pidä hurjista jutuista yhtään, enkä itsekään ole luuranko-/pääkallo- tai vastaavaa tyyppiä. Koska naamiaisasuihin pukeutuminen on kuitenkin aina kivaa, piti tähänkin juhlaan hieman varustautua. Esikoisella oli Halloween-kemut niin koulussa, iltapäiväkerhossa kuin kaverin luona. Pienemmillä ei, mutta saivat kuitenkin lähteä naamiaisasussa naapurin tytön syntymäpäiväjuhliin.
Esikoiselle tein jo viime vuonna ompelukaverin innoittamana kurpitsa-asun oranssista fleecestä. Pienemmät alkoivat vaatia samanlaisia, joten ei muuta kuin kangaskauppaan. Metristä fleeceä syntyi pari pikkukurpitsaa. Kuumathan ne ovat, mutta en keksinyt mikä muu materiaali toimisi vastaavalla tavalla.
 |
| Iloiset pikkukurpitsat. |
 |
| "Äiti, ota sillainkin, et meiän päät on täällä sisällä!" |
Esikoinen halusi koulun juhliin lähteä kurpitsana, mutta kavereiden kauhujuhliin lähtikin sitten hieman erinäköinen neiti. Kymmenen metriä tylliä ja vähän mustaa resoria - vualaa. Ihan onnistunut toteutus mielestäni.
 |
Kauhujuhliin lähdössä.
|
 |
| Kerrankin viiden minuutin pikakampaus onnistui! |
En varmasti laittaisi kertakäyttöisiin naamiaisasuihin montaa euroa kiinni, mutta näin itse tehden saa kestäviä ja pitkäikäisiä hepeneitä. Kaksi pikkukurpitsan asua ja lepakkoneidin hame maksoivat yhteensä 20 euroa ja uskoisin, että käyttökertoja tulee vielä lukuisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteistasi, kerrohan siis mitä pidit lukemastasi!