Timanttista

Minulla on ilo kuulua paikalliseen ompeluryhmään, joka on varsin aktiivinen niin Facebookissa kuin oikeassa elämässäkin. Ja ilo on myös se, että ompeluryhmän tapaamisiin voi aina hyvillä mielin mennä, vaikka a) ei olisi ennen tai pitkään aikaan missään käynytkään tai b) ei olisi hetkeen ommellut tai edes suunnitellut ompelevansa mitään.

Alkusyksystä pääsin mukaan kahvitteluihin ja kangasvaihtareille. Otin esikoisen mukaan, koska häntä nämä ompeluseurajutut kovasti kiinnostavat ja 8-vuotiaan nyt vaan voi melko huoletta ottaa mukaan ja silti nauttia tapaamisesta ilman ylimääräistä stressiä.

Esikoinen on vaatemakunsa kanssa melko ronkeli. Kangasvaihtareilta hän kuitenkin heti löysi parikin mieleistä, ja hövelisti suostuin hankkimaan ihan rahaa vastaan ne molemmat. Toinen on vielä kankaana, mutta toisen ompelin mekoksi melkein saman tien. (Blogiin mekko pääsee vasta nyt, kun sain aikaiseksi siirtää kuvia kamerasta.)

Mekosta tuli niin mieleinen, että se valikoitui päälle koulukuvaankin. Kaavapohjana tässä OB:n Raide koossa 128 cm. Helma on saksittu vapaasti ja hihoja pidennetty useilla senteillä.

Vihreät kantit raikastavat vaaleaa kangasta.