Kevät (niin kuin joulu) on muistamisten aikaa. Opettajalle, päikynsedälle, kerhontädille, tanssinopelle, muskarintädille tekee mieli jotenkin osoittaa, että tämä tärkeä aikuinen on tavalla tai toisella vaikuttanut lapsen elämään. Oma periaatteeni on ollut, että en osta mitään omasta mielestäni turhaa kuten yksittäisiä kippoja ja kuppeja. Kahvilalahjakortit ja leivonnaiset ovatkin olleet meidän perheen vakimuistamisten listalla.
Itse tehtyä olisi aina myös kiva antaa, mutta kuinka ollakaan ideat tulevat aina viime hetkellä eikä aikaa toteuttamiseen aina ole riittävästi.
Tänään on esikoisen viimeinen tanssitunti ennen kesälomaa, ja kivalle tanssinopelle surautin mustavalkoisen pilkkupipon. Tyttären kanssa yhdessä tuumittiin, että pinkki on varmaankin sopiva väri tupsuun. Tykkään ainakin itse, toivottavasti opekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteistasi, kerrohan siis mitä pidit lukemastasi!